Päivitys väkkäräisen säären turvotustilanteeseen
Ei vaan ole todellista; Kirjoitin vaikka kuinka pitkän ja väkkäräisen kirjoituksen Myyräläisen jalkaimen tilanteesta ja se vaan hävisi. En ala, en suostu, en halua. höh.
Aloittakaamme alusta:
Siis Myyrä won on saanut vinon jalkansa jo kuntoon, se ei enää turvota edes aamuisin eikä näytä muutenkaan normaalia mullin räpylää kummemmalta. Jonkun aikaa vielä saa Myyrä lomailla, ell suosituksesta.
Tosin kukkahattu pakotti eilen toveri hevosihmisen tuijottamaan Myyrän jalkojen heiluntaa, josko toveri näkisi onko väkkärä ep vai ei. SIllä kukkahattujen pahin pahe on jatkuva hysterisointi, siis ilman mitään syytä tapahtuva hirvittävä huoli ja sydämen tykytys ja lienee tämä epäsäännöllinen sydämenrytmi aiheuttaa harhanäkyjä, sillä mullihan on aina ep jos tädiltä kysytään ja siihen on olemassa edes häviävän pieni mahdollisuus.
No eikun Myyrä liinan päähän ja jolkottamaan. Kas kyllähän täti on aina tiennyt että väkkäräinen ahtaa itseensä energiaa muutaman hevosen edestä, kun joutuu lomailemaan, mutta silti ajatteli juoksauttaa Mullikka “ihan vähän ja ihan hiljaa”. Kuinkas sitten kävikään… Mulli esitti puhdasta ja hienoa ravia, se esitti myös puhdasta, ilmavaa ja mahdollisimman kovavauhtista laukka. Se esitti kiljumista, perän heittelyä ja muuta vatkausta. Se esitti myös JÄLLEEN etukengän irrotusta vauhdissa. Myyrän Luojalle kiitos, kaviot ovat kovat ja hyväplaatuiset (kiitos alkuperäisen Myyrähautomon siitostoiminnan!) eikä niistä ole tupannut juurikaan paloja lähtemään. Siis Myyrä liikkui puhtaasti ja kovaa myös toveri hevosihmisen mielestä. Onni onnettomuudessa oli se, että usempikin karvainen tallitoveri oli päättänyt joko vääntää kenkänsä solmuun tahi irroitella niitä, joten seppä oli tulossa käymään heti seuraavana aamuna. Täti sai ujutettua väkkärän joukkoon sankkaan kengän kiinnitykseen. Ja Mulli muru se käyttäytyi taas asiallisesti ja rauhallisesti, liekö sillä hieman miesvajetta maailmassaan jossa ainoa mieheksi edes lähes tunnustautuva on naapurikarsinan ruuna ja tarhan vieruskaveriruuna. Vaikka kukkahattu kyllä veikkaa että ystävät hengailemassa tallissa myyräläisen kanssa ko. toimenpiteessä auttaa sen Puolalaisten aivojen rauhoittamiseen (vaikkakin miesystävä naapurissa saikin aikamoisia hyrrämeininkejä kun luuli että sen naista raahataan nyt ulos ja hän istuu edelleen vankina omassa luukussaan…) Siis kenkä hyvin, Mulli hyvin ja tädillä rauhaisa mieli!
Lopppuviikosta sitten täti kiipeää puolalaisen dynamiittitynnyrin kyytiin ja kokeilee kuinka kovaa tynnyri vinkuu kun jalan laittaa kiinni. Todennäköisesti luvassa on vauhtia ja alakaulaa vaan mikäs sen mukavampaa; terve Myyrä saa vähän lenutakin 
